Takaisin Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit 2012 -sivulle
Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Kirkolliskokousedustajia ovat piispat ja 96 hiippakunnittain valittua edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Lisäksi kirkolliskokoukseen kuuluvat valtioneuvoston määräämä edustaja, kenttäpiispa ja saamelaisten edustaja. Edustajia on yhteensä 109.
Kirkolliskokouksen toimikausi kestää neljä vuotta. Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa viikon ajan, toukokuussa ja marraskuussa. Kirkolliskokousedustajat työskentelevät valiokunnissa, jotka koontuvat myös istuntoviikkojen välisenä aikana.
Tärkeimmät kirkolliskokouksen tehtävät
Kirkolliskokouksen tärkeimmät tehtävät ovat
- hyväksyä raamatunkäännös, kristinoppi, virsikirja,kirkkokäsikirja ja messusävelmistö
- käsitellä kirkon uskoa ja oppia koskevia kysymyksiä
- tehdä ehdotuksia kirkkolain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta
- hyväksyä kirkkojärjestys
- hyväksyä kirkon vaalijärjestys
- vahvistaa kirkon keskusrahaston talousarvio ja päättää, kuinka paljon seurakuntien on vuosittain maksettava kirkon keskusrahastoon
- päättää hiippakunnan perustamisesta ja sen rajojen muuttamisesta
- päättää kirkon suhteista muihin kirkkoihin, uskontokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin sekä yhteistyöstä niiden kanssa
- perustaa ja lakkauttaa arkkipiispan, piispojen sekä kirkkoneuvosten virat
- valita ja vapauttaa kirkkoneuvokset ja kirkkohallituksen jäsenet
Kirkolliskokouksen kokoonpano
Kirkon edustajina kirkolliskokouksessa ovat
- hiippakuntien piispat
- kenttäpiispa
- 96 valittua edustajaa, joista 32 pappia ja 64 maallikkoa
- saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja
- valtioneuvoston edustaja
