Tulkaa kaikki Etusivu | Liikkeen ohjelma | Tule mukaan | Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit 2008 | Ajankohtaista | Kirjoituksia | Puheenvuoroja | Linkkejä | Yhteystiedot | På svenska

Kirkon tulevaisuus ratkaistaan kaupungissa

Takaisin Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit 2008 -sivulle

Olli Valtonen
HelsinkiMission toiminnanjohtaja, rovasti

Ehdokkaana kirkolliskokoukseen pappisehdokkaana Helsingin hiippakunnassa.

Olen karttanut rakenteissa vaikuttamista (se on tuntunut niin tylsältä). Eli olen kartellut kirkollisia toimikuntia ja virallisia elimiä, sillä olen kokenut tehtäväkseni toiminnan itse kentällä.

Kokemusta on karttunut erilaisten laboratorioiden rakentamisesta kirkollisessa kentässä. Näitä ovat Tuomasmessu, Askel lehti, mediat (lehdet, televisio) ja viimeisimmäksi työ kirkollisessa sosiaalialan järjestössä HelsinkiMissiossa. Olen kuitenkin huomannut, että on asioita, joihin voi vaikuttaa vain koluamalla virallisia vallan käytäviä. Kirkolliskokous on se foorumi, jossa päätetään kirkon suunnasta.

Kirkon tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa. Haluan olla myötävaikuttamassa asioihin, jotka ovat urbaanille ihmiselle relevantteja suhteessaan kirkkoon. Yksi tärkeimmistä on kysymys seurakuntarajoista. Kannatan ihmisten vapautta saada päättää, mihin seurakuntaan he kuuluvat. Niin kauan kuin nykyinen pakkojäsenyys on vallalla, markkinat eivät toimi kirkossa. Jumalanpalveluselämä on sen myötä latistunut yhdeksi suureksi kompromissiksi, joka todellisuudessa puhuttelee vain harvoja. Todellista, terveellistä kilpailua sieluista ei tässä järjestelmässä tapahdu.

Toinen tärkeä kysymys liittyy kirkon "brändiin". Nyt kirkko näyttäytyy julkisuudessa etupäässä vain teologisten riitojen temmellyskenttänä. Kuitenkin kirkon julkisuuskuva voisi rakentua esimerkiksi hyvän tekemisen varaan. Kirkollinen diakoniatyö on monelle ehkä ainut kunnon syy kuulua kirkkoon ja maksaa kirkollisverot.

Peräänkuulutan kaupunkilaisia laboratorioita ja kokeiluja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi kirkossa. Siihen liittyy myös kysymys seurakuntiemme kyvystä ottaa vastaan erilaisia ja eri tavoin ajattelevia kirkon jäseniä - myös niitä ei-aktiivisia seurakuntalaisia.