Mitkä vaalit?

Kirkollis­kokous­edustajien ja hiippa­kunta­valtuuston jäsenten vaalit järjes­tetään hiippa­kunnittain maanan­taina 11.2.2008. Maallikko- ja pappis­edustajien vaalit järjes­tetään erikseen, joten vaaleja on kaikkiaan neljä. Lue lisää

Etsi ehdokkaasi / valitut

Vaaleissa on ehdolla henkilöitä sekä Tulkaa kaikki -nimisillä listoilla että muilla listoilla - nämä kaikki on listattu tällä sivulla hiippakunnittain. Tietoja lisätään vaaleihin asti. Lue lisää

Tulkaa kaikki -ehdokkaaksi

Pyydämme ystäviämme ilmoittamaan alueelliselle vaaliyhdyshenkilöllemme omassa hiippakunnassa olevat uudistusmieliset ehdokkaat, jotka haluavat Tulkaa kaikki -liikkeen mainostavan heitä. Lue lisää

Vaalikampanja

Katso uusimmat tiedot Ajan­kohtaista-sivulta.

Vaalimateriaalia

Materiaalia jaettavaksi vaali­tilai­suuksissa ym.:
Juliste (A4)
Flyeriarkki 3 kpl/A4
Liikkeen esite pdf-muodossa (suomi ja ruotsi)
Esite pdf-muodossa 6 lehteä/sivu
Esite pdf-muodossa 6 lehteä/sivu (på svenska)
15 kpl pieniä logoja, sopii esim. rinta­napeiksi

Kirkolliskokous

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin on kirkollis­kokous. Se käsit­telee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lain­säädäntöä, hallintoa ja taloutta. Kirkollis­kokouksen toimi­kausi kestää neljä vuotta. Kirkollis­kokous kokoontuu yleensä viikon kestävään istuntoon touko­kuussa ja marras­kuussa. Lue lisää

* * *

Kirsi Hiilamo: Versojen ei saa antaa kuivua

Kirkolle on elintärkeää, että sen päät­täjät, työn­tekijät ja jäsenet ovat aktii­visessa vuoro­puhelussa ympä­ristönsä kanssa. Kirkko hukkaa toiminta-ajatuksensa, jos seura­kunnat ghettou­tuvat omiksi pieniksi saman­mielisten joukoiksi tai keskit­tyvät vain muuta­miin niiden omien intressien näkö­kulmasta keskeisiin ihmis­ryhmiin tai jos kirkko tyytyy täyden­tämään yhteis­kunnan hyvin­vointi­palveluja jollakin pienellä sektorilla. Lue lisää

Tommi Lehtonen: Näkemyksiäni kirkon toimin­nasta

Haluan ajaa kirkon organi­soi­mista koti­maiseen ja kansain­väliseen dia­koniaan, koska diakonia toteuttaa kristil­listä rakkautta käytän­nössä. Siinä kirk­komme avain­keinot ovat päivä­kerho, rippi­koulu, kirkol­liset toimi­tukset ja Kirkon Ulkomaan­apu. Lue lisää

Tarja Liljendahl: Yhteyttä yli suku­polvien

Kirkon tulisi mielestäni olla paikka, jossa eri­laiset ja eri-ikäiset ihmiset voivat tasa­vertai­sesti kohdata toisensa, kasvaa ja elää yhdessä Jumalan ja toinen toisensa huolen­pidossa yhtei­syydestä ja erilai­suudesta rikastuen. Lue lisää

Raija Sollamo: Tiedoilla, taidoilla ja elämänkokemuksella

Haluan palvella kirkkoani niillä tiedoilla, taidoilla ja elämän­kokemuksella, jota minulla on. Olen ollut kolme kautta kirkollis­kokouksen jäsen, mutta työ­tehtävieni takia en voinut olla ehdolla kaksissa viime vaaleissa. Viimeisin virka­tehtäväni oli Raamatun alku­kielten profes­suuri. Lue lisää

Olli Valtonen: Kirkon tulevaisuus ratkaistaan kaupungissa

Olen karttanut rakenteissa vaikut­tamista (se on tuntunut niin tylsältä). Eli olen kartellut kirkol­lisia toimi­kuntia ja viral­lisia elimiä, sillä olen kokenut tehtä­väkseni toiminnan itse kentällä. Lue lisää

Miina Peltola: Avara kirkko

Maailma on paikka, jossa on eri­laisia ihmisiä. Suuria, pieniä, vanhoja, nuoria. Toiset haluavat asua kerros­talossa, toiset maalla. Toiset lait­tavat leipänsä päälle ensin juuston ja sitten makkaran, osa taas haluaa makkaran alim­maiseksi. Olemme erilaisia. Lue lisää

Autuaan Hemmingin pappien ohjelma

Kirkko ei saa eristäytyä, vaan sen on säily­tettävä kosketus mahdol­lisimman laajoihin kansa­lais­piireihin. Kirkon käytän­nöissä ongel­miin on tartut­tava ja ne on myös ratkaistava asian­mukai­sella tavalla. Seksuaali­vähemmis­töjen syrjintä ei ole hyväk­syttä­vissä missään muodossa. Lue lisää

Anita Ahtiainen: On se mahdollista!

Tarvitsemme elävää seura­kunta­yhteisöä, jossa kaiken­ikäiset ihmiset saavat olla Jumalan ja toinen toisensa huolen­pidon kohteena. Jeesus asetti lapsen aikui­sille esi­kuvaksi, raken­netaan kirkot ja seura­kuntien työt sen mukai­sesti. Lue lisää

Kari Latvus: Kirkon tehtävänä on evankeliumista eläminen, armon jakaminen ja eri tavoin syrjään työnnetyistä huolen pitäminen

Diakonia ja nuoriso­työ ovat kirkon ydintä ja virkaa. Kirkossa on valmis­teltu pitkään virka­rakenteen uudis­tusta. Se tuo selke­ämmin kirkon nuoriso­työn­tekijät ja dia­konian viran­haltijat kirkon täys­valtai­siksi työn­teki­jöiksi. Nyt on aika viimeis­tellä virka­uudistus. Myös uusin tutkimus tukee laaja-alaista diako­naattia. Uudis­tuksella vahvis­tetaan kirkon tärkeitä ydin­alueita, jotka isolta osalta pitävät kansan­kirkkoa hengissä. Lue lisää

Antti Laine: Armolla ei ole mitään rajaa

Kirkon tulisi olla entistä selke­ämmin armon ja anteeksi­annon yhteisö. Kirkon tärkein tehtävä on julistaa evan­keliumia Kristuksesta. Kirkon oppia, lain­säädäntöä ja taloutta koskevalla päätöksen­teolla on merkittävä rooli luoda edelly­tykset tämän tehtävän toteut­tamiselle. Lue lisää

Marika Palm: Millainen on Kaikkien kirkko?

Me tavalliset papit, taval­liset äidit, tavalliset vaimot kasvamme ja kasva­tamme kirkossa, muutumme ja muutamme kirkkoa. Olemme kiinnos­tuneita kristil­lisen kasva­tuksen ja perin­teiden vaali­misesta, enemmis­töistä ja vähemmis­töistä, maa­pallon ja meidän ihmisten, koko luoma­kunnan tulevai­suudesta. Olemme kiinnos­tuneita perheistä ja perheiden voinnista. Lue lisää

Markku Valtanen: Luterilainen perinne herätys­liikkeineen on rikas lähde, josta riittää ammen­nettavaa

Minusta kirkko on kastet­tujen yhteisö, jonka elämän­lähde jumalan­palvelus on. Hiljai­suuden viljely ja eku­meeninen liike ovat uudis­taneet spiri­tuali­teettia ja tämän on annet­tava jatkua. Luteri­lainen perinne herätys­liikkei­neen on rikas lähde, josta riittää ammen­nettavaa. Lue lisää

Henri Järvinen: Sisältöä kirkon päätöksen­tekoon!

Hyvä lukija, ensimmäiseksi haluaisin haastaa sinut pohtimaan seuraavaa kysymystä: miksi kirkossa on mahdol­lisuus vaikuttaa? Eikö silloin vaikut­taminen kannattaisi ottaa vakavasti ja ryhtyä ajamaan asioita, jotka ovat todella tärkeitä ja joihin haluaa muutosta? Vaalit lähestyvät, nyt on aika valita edustajat kirkollis­kokoukseen ja hiippa­kunta­valtuustoihin. Nyt sinulla on mahdol­lisuus saada mukaan päätöksen­tekoon ihmisiä, joilla on ajatus siitä, mihin suuntaan kirkkoa tulisi ohjata. Lue lisää

Henrietta Grönlund: Juhlapuheet ja tekosyyt eivät riitä, kun kyseessä on uskomme ydin

Avoimuus, lähimmäisen­rakkaus ja tasa-arvo ovat uskomme ydin­periaatteita. Niiden mukaan toimi Kristus, niistä puhuvat kirkon strategiat. Kirkko on myös ihmisten, ja siksi inhi­millinen - emme ole aina onnis­tuneet noudat­tamaan näitä ihanteita. Lue lisää

Heikki Kotila: Teologista tolkkua ja suhteel­lisuuden­tajua yhteiseen päätöksen­tekoon!

Kirkko ei voi olla yhden­vertaisuus- ja tasa-arvoasioissa hännän­huippu, vaan sen on oltava rohkea toimija. Kirkon keskus­hallin uudis­tamisen on tuotava selkeyttä ja keveyttä. Kirkossa ajatellaan asioista eri tavoin; meidän on kirkkona opeteltava elämään moni­arvoisessa maailmassa ja opeteltava kunnioit­tamaan toisen­laisuutta! Lue lisää

Kari Pekka Kinnunen: Tulevaisuutta tehdään nyt!

Olen 1960-luvun teologeja. Sain kristillis-yhteis­kunnal­lisen herä­tykseni ajan opiskelija­liikkeen kautta ja olen siitä vieläkin onnel­linen. Silmämme avau­tuivat kolman­teen maailmaan. Näimme, että rakenteet ovat muutet­tavissa, vaikka emme osanneet­kaan kaikkia unelmi­amme toteuttaa. Lue lisää

Elina Hellqvist: Evankeliumia tarvi­taan arjessa!

Yksi kirkon elin­tärkeitä kysymyksiä on, pystyykö se olemaan osa paitsi ihmisten juhlaa, niin myös arkea. Ihmiset löytävät vielä joulukirkkoon ja rippi­kouluun - mutta miten on arjen laita? Kirkon ja sen työn­tekijöiden pitää tule­vaisuudessa tehdä työtään siellä missä ihmisetkin ovat. Kirkonmäki ei riitä. Lue lisää

Mika Aspinen: Ylitse kaikkien rajojen: Jumalan armo on ava­rampi kuin uskommekaan

Usko ylittää ihmisten pystyt­tämät rajat; tämän olen saanut kokea toimi­essani kahden eri tunnustus­kunnan pappina kahdessa maassa. Perheemme lapset kasvavat kahden maan kansa­laisina ja kaksi­kielisiksi. Heille moni­kulttuu­risuus on yhtä luonnol­lista kuin ilma, jota hengi­tämme. On luonnol­lista, että Suomen-mummille ja Sveitsin-Grossmamille puhutaan eri kieltä - kerro­taan sama asia eri sanoin. Lue lisää

Jussi Murtovuori: Kolme teesiäni - tai enem­mänkin

Kansankirkosta arkikirkkoon. Arki­kirkko on avoin kaikille, päätöksen­tekoaan myöten. Arki­kirkko on muuta­kin kuin juhlat ja kriisit: pyhyys elää arjessa. Lue lisää

Kari Kanala: Mitä sais olla?

Kioski­kauppiaan poikana ja entisenä meri­mies­pappina olen ymmärtänyt, että vaikka liha on heikko, on palvelu­alttiutta syytä kehittää myös kirkon toimin­nassa. Seura­kunta ja kirkko ovat olemassa ihmisiä varten. Olisiko siis syytä välillä kysyä, mitä halutaan? Lue lisää

Katja Kaila: Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain vihreää

Jotain uutta: Raamattu on radikaali kirja. Jeesus seurus­teli oman aikansa hyljek­sit­tyjen ihmisten kanssa ja tulkitsi lakeja tuo­reella tavalla. Haluan olla raken­tamassa kirkkoa, jossa on tilaa etsiä, kysellä ja olla eri mieltä. Olen vakuut­tunut siitä, että Jumala luo uutta jatku­vasti, myös meidän ajassamme. Lue lisää

Marja Kotakorpi: Vastuulliset teot ovat kirkon kantavin ääni

Eikö olisi jo aika lakata puhu­masta kirkosta itsemme ulko­puolisena insti­tuu­tiona ja vallan­käyttäjänä? Haluan nähdä kirkon sellai­sena, mitä me jäsenet ja työn­tekijät olemme yhdessä. En jaksa odot­taa näkyjä kirkon tule­vaisuuteen jostain ylhäältä tai ulko­puolelta. Kirkon vallan­käytön synnyt­tämistä traumoista on mieles­täni otettava opiksi ja katsot­tava eteenpäin. Lue lisää

Tarja Jalli: Kasvotusten

Olin kotiäitinä viimeiset kolme vuotta, mutta kohta taas takaisin Kirkko­palveluissa Kirkko­päiviä tekemässä Olen ehdok­kaana Helsingin hiippa­kunnan pappis­vaalissa hiippa­kunta­valtuustoon. Mitä ajattelen kirkos­tamme? Elämäni varrella olen huomannut, että yksi ihmisen perus­tarpeista on tarve tulla kuul­luksi ja kohdatuksi - saada olla kasvo­tusten. Lue lisää

Marja-Leena Hassinen: Tulkaa kaikki! Se vastaa käsitystäni kirkosta - kutsu on rajoittamaton

Seurakunta, hiippakunta ja kirkko ovat ihmisen luoma palvelu­järjes­telmä. Sen tarkoitus on tuoda yksi­löiksi luoduille yhteisö, jossa arvok­kaan jäsenen vah­vuudet ja heik­koudet tasoit­tuvat ja joka auttaa jäsen­tään pyrki­myk­sessä Luojansa tunte­miseen. Lue lisää

Heikki Hiilamo: Diakonia­herätys haaste kirkon hallin­nolle

Ajattelin viime syksynä poikkeuk­sellisen paljon dia­koniaa. Tämä voi tuntua itses­tään selvältä. Mitä muuta kirkon dia­konian ja yhteis­kunta­työn johtaja kirkko­halli­tuksessa voisi ajatella? Lue lisää

Iiris Luukkonen: Armossa uskallus

Kirkko on armah­dettujen syntisten yhteisö, jossa kaikilla sen jäse­nillä on mahdol­lisuus Pyhän kokemiseen ja keski­näiseen yhteyteen. Kirkon tulee kannustaa ja luoda mahdol­lisuuksia jäse­nilleen vaikuttaa ja toimia sekä lähi­piirissä että maailman­laajasti myön­teisten ratkai­sujen löyty­miseksi. Lue lisää

Suvi Laaksonen: Jumalan valtakunta on sisäisesti meissä

Uskon Jeesukseen, koska muuten kenel­läkään meistä ei olisi mitään mahdol­lisuuksia. Vapahtaja ei nipottanut turhista, vaan keskittyi olen­naiseen: "Ei Jumala lähet­tänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomit­semaan, vaan pelas­tamaan sen." Siihen kirkonkin on keski­tyttävä: Olen­naiseen. Lue lisää

Aino-Kaarina Mäkisalo: Ajattelen, että Jeesuksen evan­keliumi kutsuu meidät "Jumalan valta­kuntaan", joka on iloa, vapautta ja rakkautta, siis armoa

Olen aikuis­työn pappi Helsingin seura­kunta­yhtymässä. Työ­kokemusta on yli 30 vuotta Helsingissä koulussa, seura­kunnassa ja 25 vuotta seura­kunta­yhtymässä. Näen miten kirkko on suuressa muutos­haasteessa erityi­sesti pää­kaupunki­seudulla. Kirkon tilan­netta myös maa­seudulla olen seurannut pienen kesä­seura­kuntani kautta. Lue lisää

Arja Penttinen: Yhdenvertaisuus on enemmän kuin suvaitseminen

Yhdenvertaisuus on enemmän kuin ihmisen rinnalle asettumista. Se on vasta­vuoroiseen keskus­teluun ja koke­musten vaihtoon ryhty­mistä. Se on tie syvään ymmär­tämiseen ja molempien osa­puolten kuulluksi tulemisen koke­mukseen. Avoimessa ja luotta­muksel­lisessa yhteisten asioiden hoidossa ei politi­soida, vaan pyritään yhteiseen hyvään koko kirkossa. Kirkko on kaikille. Lue lisää