Kristuksen kirkko on kaikille avoin. Me kristityt olemme kuitenkin asettaneet esteitä evankeliumille. Siitä meidän on tehtävä parannus.

Aikaan sidotut ihmiskäsitykset, maailmankuvat ja elämänohjeet eivät ole uskon perustotuuksia. Kirkon on aina täytynyt arvioida ne uudelleen. Jeesus itse hylkäsi isien perinnäissäännöt. Luther poisti pappien selibaatin. Uudelleenarvioinnit ovat tarpeen myös meidän aikanamme.

Kirkolliset toimintarakenteetkaan eivät ole uskon perustotuuksia. Läpinäkymätön päätöksenteko tuottaa huonoja ratkaisuja. Avoin vuorovaikutus antaa kirkon jäsenille mahdollisuuden osallistua yhteisiin päätöksiin.

Tarvitsemme ennakkoluulottomia avauksia. Eri tavoin ajattelevien kirkollisten ryhmien välille on rakennettava luottamusta ja sovintoa. Kirkossa on määrätietoisesti tuettava rehellistä keskustelua. Onnistumisen ja esimerkillisyyden kulissit on uskallettava purkaa. Yhdessä on etsittävä keinoja jakaa aineellista hyvää toisten kanssa.

Erityisen tärkeää on, että kirkon yhteyteen pääsevät ne, jotka tuntevat tarvitsevansa sitä, mutta jotka pettyneinä ovat jo jättäneet sen. Voimaton viivytystaistelu jäsenkatoa vastaan ei riitä. Kirkon on käytävä avoimeen kamppailuun saadakseen takaisin myös ne, jotka ovat jo lähteneet. Kirkko voi muuttua, kun me muutumme.

Me uudistusta kaipaavat voimme yhdistää voimamme ja ottaa entistä suuremman vastuun kirkostamme. Mukaan kutsutaan yli herätysliike-, puolue- ja muiden rajojen kaikkia, jotka yhtyvät uudistusohjelmaamme. Toivomme uudistusliikkeen vahvistavan sitoutumistamme kirkkoon ja sen työhön.

Näin tehdään tietä Kristukselle:

• Kirkollisen keskustelun ja päätöksenteon on oltava avointa.
• Kirkon on kasvettava lähimmäisenrakkauden ja oikeudenmukaisuuden yhteisöksi:
  • Naispuolisten pappien syrjiminen on lopetettava kaikissa seurakunnissa.
  • Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat on ehdoitta toivotettava tervetulleiksi seurakuntien jäseniksi ja työntekijöiksi.
  • Eronneiden, avoliiton valinneiden ja yksin elävien elämänratkaisuja on kunnioitettava.
• Meidän on yhdessä jaettava aineellista hyväämme oman maamme ja maailman köyhien kanssa.
• Eri tavoin ajattelevien kirkollisten ryhmien välille on rakennettava luottamusta ja sovintoa.

Mottomme: Kristuksen kirkko on kaikille.