Takaisin Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit 2012 -sivulle
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. Se käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.
Kirkolliskokousedustajia ovat piispat (10) ja 96 hiippakunnittain valittua edustajaa, joista 32 on pappeja (yksi kolmasosa) ja 64 maallikoita sekä valtioneuvoston määräämä edustaja, kenttäpiispa ja saamelaisten edustaja. Edustajia on yhteensä 109.
Pappisedustajat valitaan hiippakunnittain suoritettavilla enemmistövaaleilla, joissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat hiippakunnan papit.
Maallikkoedustajat valitaan hiippakunnittain kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa suoritettavilla salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Äänioikeutettuja ovat edellä mainittujen luottamushenkilöelinten maallikkojäsenet ja vaalikelpoisia hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan vaalikelpoiset, tehtävään suostuneet maallikkojäsenet. Vaalissa äänille lasketaan painoarvot, jotka riippuvat seurakunnan jäsenmäärästä.
Kirkolliskokouksen toimikausi kestää neljä vuotta. Kirkolliskokous kokoontuu yleensä viikon kestävään istuntoon toukokuussa ja marraskuussa.
Esitysoikeus kirkolliskokoukseen on piispainkokouksella, kirkkohallituksella ja hiippakuntavaltuustoilla ja aloiteoikeus kirkolliskokousedustajilla. Kirkolliskokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa.
Tärkeimmät kirkolliskokouksen tehtävät
Kirkolliskokouksen tärkeimmät tehtävät ovat
- hyväksyä raamatunkäännös, kristinoppi, virsikirja,kirkkokäsikirja ja messusävelmistö
- käsitellä kirkon uskoa ja oppia koskevia kysymyksiä
- tehdä ehdotuksia kirkkolain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta
- hyväksyä kirkkojärjestys
- hyväksyä kirkon vaalijärjestys
- antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja lausua toivomuksia valtioneuvostolle kysymyksistä, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon tai toisiin Suomessa oleviin uskontokuntiin, avioliittoa ja perhettä, ihmisoikeuksia, toimeentuloa ja sosiaaliturvaa, uskonnonopetusta ja koulukasvatusta, valaa ja muita sen kaltaisista asioista annettavia säädöksiä, sekä kirkollisverotuksen perusteita ja kirkon palveluksessa olevien palkkaa, eläkkeitä tai muita taloudellisia etuja
- päättää hiippakunnan perustamisesta ja sen rajojen muuttamisesta
- päättää kirkon suhteista muihin kirkkoihin, uskontokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin sekä yhteistyöstä niiden kanssa
- perustaa ja lakkauttaa arkkipiispan, piispojen sekä kirkkoneuvosten virat
- valita ja vapauttaa kirkkoneuvokset ja kirkkohallituksen jäsenet
- vahvistaa kirkon keskusrahaston talousarvio ja päättää, kuinka paljon seurakuntien on vuosittain maksettava kirkon keskusrahastoon
Kirkolliskokouksen kokoonpano
Kirkon edustajina kirkolliskokouksessa ovat
- hiippakuntien piispat
- kenttäpiispa
- 96 valittua edustajaa, joista 32 pappia ja 64 maallikkoa
- saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja
- valtioneuvoston edustaja
